Eka viikko pulkassa

Olen nyt viettänyt viikon Ranskassa ja Saint-Jean-de-Montsissa. 

Olin harjoittelussa neljä päivää; maanantain, tiistain, keskiviikon ja perjantain. Torstain sain vapaaksi, koska oli Fête du Travail eli työväenpäivä, paikallinen vappu siis. Työkaverin mukaan mitään erityistä ohjelmaa ei näin pienellä paikkakunnalla järjestetä ja moni paikka oli suljettu vapun kunniaksi. Niinpä vietin juhlapäivän kävelemällä itsekseni rannalla ja metsässä. Kohtasin ensimmäisen sateeni täällä, vaikka se aika pieneksi tihutteluksi jäikin. Päivä oli rentouttava ja teki hyvää. 

(alempi kuva: google maps)

Saint-Jean-de-Montsin kaupunki jakautuu kahteen osaan, jotka erottuvat toisistaan n. 300 metrisellä metsäkaistaleella. Teen myöhemmin erillisen esittelypostauksen Saint-Jean-de-Montsista. 

Ehdoton suosikkiharrastukseni viikon ajan on ollut käveleminen. Tykkään Suomessakin käydä pitkillä kävelyillä ja täällä se on erityisen kiinnostavaa, kun näkee uusia asioita. Pyörähdän mielelläni jokaisessa vähänkin kiinnostavan oloisessa liikkeessä. Pienissä putiikeissa on ihanaa tunnelmaa, mutta olen myös löytänyt paikalliset hypermarketit ja halpahallit.

Ensimmäisen viikon juttuna on ollut uuden arjen sisäistäminen. Majoitukseni on hyvin pieni, joten olen monta kertaa järjestellyt tavaroitani täällä paremmin. Asunnon ovi toimii eri tavalla kuin suomalaiset ovet ja lukot. Roskat lajitellaan eri tavalla. Taloissa kerrokset lasketaan eri tavalla. Tietokoneissa on erilaiset näppäimistöt. Kaikki menee kiinni aikaisin eikä netissä oleviin aukioloaikoihin voi luottaa, vaan aukioloajat täytyy käydä tarkistamassa paikan ovesta. Tässä listassa vain muutamia esimerkkejä. 

Eclair on ranskalainen pitkä leivos, jonka sisällä on täytettä ja päällä kuorrutetta. Tässä suklaaeclairissa oli suklaakuorrute ja suklaamoussetäyte. 

Ranskalaiset ovat todella ystävällisiä ja hyväntuulisia. Heillä ei ole mitään hätää. Oloni täällä on yhtä turvallinen ja huoleton kuin Suomessa.

"Bonjour" on sana, jota ei säästellä. Hotellissa henkilökunta ja vieraat aina tervehtivät toisensa bonjourilla. Julkisella paikalla tervehditään bonjourilla, jos vaikka osutaan samaan aikaan samaan itsepalvelupesulaan. Omakotitalonsa terassilla istuva ranskalainen saattaa kajauttaa bonjourin ohikulkijalle, vaikkei ohikulkija olisi pihalle vilkaissutkaan. Kadulla jos katseet kohtaavat, on bonjourin mahdollisuus huomattava. 

Jossain vaiheessa iltaa bonjour (= bon jour, hyvää päivää) muuttuu muotoon bonsoir (= bon soir, hyvää iltaa). Bonjourin lisäksi käytetään toki muitakin kohteliaisuussanoja. Kaikkien asiakaspalvelutilanteiden päätteeksi molemmat osapuolet toivottavat au revoir. Jos joku haluaa kulkea ohitsesi, hän sanoo pardon tai excuse-moi. Myös merci on ahkerassa käytössä.  

Lauantai-iltana rannalla tapahtui. Valtava ihmisjoukko kulki jonossa, kellot kilisivät ja tulia heiluteltiin. Yritin kysellä securitylta lisätietoja, mutta kielimuuri osoittautui jälleen liian suureksi. Seuraavana päivänä kadulla satuin bongaamaan julisteen, jossa mainostettiin kävelytempausta, jolla kerättiin rahaa syövän vastaiseen taisteluun. No sehän se. 

Liskot tykkäävät ottaa aurinkoa kivimuurien päällä.

Olen luonnostellut jo paljon erilaisia teemapostauksia, kuten kaupungin esittely, majoituksen esittely ja reissun kustannukset. En kuitenkaan julkaise niitä näin varhaisessa vaiheessa, koska tulen todennäköisesti vielä saamaan lisätietoja ja muuttamaan näkemyksiäni. Alkureissun blogipostaukset tulevat olemaan enemmän tällaisia päiväkirjamaisia kuulumisten kertomisia ja lopussa alan julkaisemaan "asiapitoisempia" juttuja.